Yhdysvaltain sisällissota: syyt, kulku ja seuraukset

Orjuuden merkitys etelän taloudelle

Etelän maatalous (erityisesti puuvilla, tupakka ja sokeri) perustui orjatyöhön. Orjat olivat sekä työvoimaa että omistajien omaisuutta, ja suuri osa etelän vauraudesta ja lainoista nojasi orjien tuottamaan voittoon.

Plantaasi

Suuri maatila etelävaltioissa, jossa viljeltiin rahakasveja (kuten puuvillaa) ja käytettiin laajasti orjatyövoimaa. Plantaasijärjestelmä oli etelän talouden ydin.

Osavaltioiden oikeudet

Ajatus, että yksittäisillä osavaltioilla on laaja itsemääräämisoikeus, mukaan lukien oikeus päättää orjuuden sallimisesta. Etelässä tätä käsitettä käytettiin orjuuden puolustamiseen ja jopa eron (secession) oikeuttamiseen.

Liittovaltion valta

Yhteisen keskushallinnon (federal government) toimivalta säätää lakeja koko maalle. Orjuuskiistassa kysymys oli erityisesti siitä, saiko liittovaltio rajoittaa orjuuden leviämistä uusiin alueisiin.

King Cotton

Nimitys, jolla korostettiin puuvillan valtavaa taloudellista merkitystä. Puuvilla teki etelästä tärkeän raaka-ainetoimittajan Euroopan teollisuudelle ja vahvisti orjuuden asemaa.

Lännen laajeneminen

Yhdysvaltain alueen kasvu länteen 1800-luvulla. Jokainen uusi alue herätti kiistan siitä, tuleeko siitä orja- vai vapaa osavaltio, mikä lisäsi jännitteitä pohjoisen ja etelän välillä.

Missourin kompromissi (1820)

Sopimus, jossa Missouri hyväksyttiin orjaosavaltioksi ja Maine vapaaksi; lisäksi vedettiin 36°30' -linja, jonka pohjoispuolella orjuus kiellettiin Louisianan entisellä alueella (Missouria lukuun ottamatta).

Kansansuvereniteetti (popular sovereignty)

Periaate, jonka mukaan territorion tai osavaltion asukkaat saavat itse äänestämällä päättää, sallitaanko orjuus alueella.

Vuoden 1850 kompromissi

Sarja lakeja, joissa mm. Kalifornia hyväksyttiin vapaaksi osavaltioksi, Uusi Meksiko ja Utah saivat päättää orjuudesta kansansuvereniteetin kautta, orjakauppa kiellettiin Washington D.C.:ssä ja säädettiin ankarampi karkureiden orjien laki.

Karkureiden orjien laki (Fugitive Slave Act, 1850)

Laki, joka velvoitti myös pohjoisen viranomaiset ja kansalaiset auttamaan karanneiden orjien kiinniotossa ja palauttamisessa, ja rankaisi auttajia.

Kansas–Nebraska -laki (1854)

Laki, joka perusti Kansasin ja Nebraskan territoriot ja salli niiden päättää orjuudesta kansansuvereniteetin avulla; käytännössä kumosi Missourin kompromissin pohjoisrajan.

“Bleeding Kansas”

Väkivallan ja sisäisen sodankäynnin kausi Kansasin territoriossa 1850-luvulla, kun orjuuden kannattajat ja vastustajat taistelivat hallinnasta ja orjuuskysymyksen ratkaisusta.

Abraham Lincoln (presidentinvaali 1860)

Republikaanipuolueen ehdokas, joka vastusti orjuuden laajenemista uusille alueille. Hänen valintansa nähtiin etelässä uhkana orjuusjärjestelmälle ja etelän poliittiselle vallalle.

Republikaanipuolue 1850–1860-luvuilla

Pohjoisessa syntynyt puolue, jonka keskeinen tavoite oli estää orjuuden leviäminen uusiin territoroihin ja osavaltioihin. Ei aluksi vaatinut orjuuden välitöntä lakkauttamista kaikkialla.

Secessio (eroonpyrkimys)

Osavaltion päätös irtautua Yhdysvaltain liittovaltiosta. Etelä-Carolina aloitti secession joulukuussa 1860, ja useat muut eteläiset osavaltiot seurasivat perässä.

Konfederaatio (Confederate States of America, CSA)

Irtautuneiden eteläisten osavaltioiden muodostama valtio vuosina 1861–1865. Perusti oman perustuslain, hallituksen ja armeijan, ja sen ideologian ytimessä oli orjuuden turvaaminen.

Fort Sumter (huhtikuu 1861)

Liittovaltion linnoitus Charlestonin satamassa Etelä-Carolinassa. Konfederaation joukkojen tulitus Fort Sumteria vastaan 12.4.1861 käynnisti avoimen sodan unionin ja Konfederaation välillä.

Unionin säilyttäminen

Lincolnin keskeinen tavoite: estää osavaltioita irtautumasta ja pitää Yhdysvallat yhtenäisenä liittovaltiona. Tätä käytettiin sodan oikeutuksena erityisesti sen alkuvaiheessa.

Ulysses S. Grant

Unionin kenraali, joka nousi sodan loppupuolella **ylipäälliköksi**. Menestyi erityisesti **länsirintamalla** (esim. Vicksburg) ja kannatti **kulutussotaa**: jatkuvaa painetta Konfederaation armeijoita vastaan.

Robert E. Lee

Konfederaation tunnetuin kenraali, **Pohjois-Virginian armeijan** komentaja. Taitava taktikko, joka voitti useita taisteluita ylivoimaisia joukkoja vastaan, mutta kärsi lopulta kulutussodan seurauksista.

William Tecumseh Sherman

Unionin kenraali, joka johti kuuluisan **"marssin meren rannalle"** (Atlanta–Savannah). Sovelsi **kokonaisvaltaista sodankäyntiä**: tuhosi etelän taloudellista ja logistista kykyä jatkaa sotaa.

Thomas "Stonewall" Jackson

Konfederaation kenraali, tunnettu **nopeista liikkeistään** ja rohkeudestaan. Sai lempinimen "Stonewall" (kivimuuri) Bull Runin taistelussa. Hänen kuolemansa 1863 heikensi Leen armeijaa.

George B. McClellan

Unionin varhainen ylipäällikkö, joka oli hyvä **organisoimaan armeijan**, mutta liian **varovainen** hyökkäyksissä. Lincoln turhautui hänen hitauteensa ja vaihtoi lopulta komentajaa.

Ensimmäinen Bull Run (First Manassas)

21.7.1861 Virginian Manassasin lähellä käyty sisällissodan ensimmäinen suuri taistelu. Konfederaation voitto, joka mursi pohjoisen toiveet nopeasta ja helposta sodasta.

Shiloh (Pittsburg Landing)

6.–7.4.1862 Tennesseessä käyty erittäin verinen taistelu. Unionin voitto, mutta valtavat tappiot molemmille puolille osoittivat, että sodasta tulisi pitkä ja kuluttava.

Stonewall Jackson

Konfederaation kenraali Thomas J. Jackson, joka sai lempinimen "Stonewall" Bull Runin taistelussa pidettyään asemansa kuin kivimuuri.

Länsirintama (Western Theater)

Sisällissodan taistelualue, joka käsitti mm. Kentuckyn, Tennesseen ja Mississippin. Täällä taisteltiin erityisesti jokien ja rautateiden hallinnasta, ja täällä nousi esiin Ulysses S. Grant.

Anakonda-suunnitelma

Unionin strategia, joka pyrki kuristamaan Konfederaation taloudellisesti mm. merisaarron ja Mississippi-joen hallinnan avulla.

Psykologinen käännekohta

Hetki tai tapahtuma, joka muuttaa ihmisten käsitystä sodasta tai tilanteesta, vaikka sotilaallinen tilanne ei välttämättä muutu ratkaisevasti. Bull Run ja Shiloh toimivat tällaisina käännekohtina.

Antietamin taistelu (1862)

Verinen taistelu Marylandissa, joka päättyi sotilaallisesti tasapeliin, mutta johti Lincolnin vapautusjulistukseen ja vähensi Euroopan halua tukea Konfederaatiota.

Vapautusjulistus

Lincolnin päätös, joka astui voimaan 1.1.1863 ja julisti orjat vapaiksi kapinoivien osavaltioiden alueella. Muutti sodan tavoitteeksi myös orjuuden lopettamisen.

Gettysburgin taistelu (1863)

Kolmipäiväinen taistelu Pennsylvaniassa, jossa Leen hyökkäys pohjoiseen pysäytettiin ja Konfederaatio kärsi raskaita tappioita.

Pickettin hyökkäys

Gettysburgin kolmannen päivän epäonnistunut konfederaation rynnäkkö avoimen pellon yli unionin keskusta vastaan, johti suuriin tappioihin.

Vicksburgin piiritys ja valloitus

Grantin johtama pitkä piiritys, joka päättyi kaupungin antautumiseen 4.7.1863 ja antoi unionille hallinnan Mississippi-joesta.

Mississippi-joen strateginen merkitys

Joen hallinta mahdollisti joukkojen ja tarvikkeiden kuljetuksen ja katkaisi Konfederaation itä- ja länsiosien yhteyden.

Vapautusjulistus (Emancipation Proclamation)

Abraham Lincolnin 1.1.1863 voimaan astunut julistus, joka julisti vapaiksi ne orjat, jotka olivat kapinoivien Konfederaation osavaltioiden alueilla, mutta ei koskenut rajavaltioita tai jo unionin hallussa olevia alueita.

United States Colored Troops (USCT)

Nimitys unionin armeijan mustille joukoille. Yli 180 000 mustaa sotilasta palveli USCT-yksiköissä sisällissodan aikana.

54th Massachusetts

Yksi tunnetuimmista mustista rykmenteistä unionin armeijassa. Tuli kuuluisaksi rohkeasta, mutta verisestä hyökkäyksestä Fort Wagneriin vuonna 1863.

13. lisäys (13th Amendment)

Yhdysvaltain perustuslain muutos, joka vuonna 1865 lakkautti orjuuden koko maassa. Varmisti sen, mitä Vapautusjulistus oli aloittanut.

Rajavaltiot (border states)

Orjuutta sallineet osavaltiot, jotka pysyivät unionissa (esim. Kentucky, Missouri, Maryland, Delaware). Vapautusjulistus ei vapauttanut orjia näissä valtioissa.

Moraalinen ulottuvuus

Tapa tarkastella sotaa tai politiikkaa oikean ja väärän, oikeudenmukaisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Sisällissodassa tämä liittyi erityisesti orjuuteen ja vapauteen.

Overland-kampanja

Grantin johtama sarja taisteluita Virginiassa keväällä–kesällä 1864 (mm. Wilderness, Spotsylvania, Cold Harbor), jonka tavoitteena oli kuluttaa Lee'n armeijaa ja painaa sitä kohti Richmondia ja Petersburgia.

Totaalinen sota

Sodan muoto, jossa koko yhteiskunta – talous, siviiliväestö ja infrastruktuuri – nähdään sodankäynnin kohteena ja resurssina. Shermanin marssi on klassinen esimerkki: tuhotaan vihollisen kyky jatkaa sotaa, ei vain sen armeijaa.

Shermanin "marssi merelle"

William T. Shermanin johtama sotaretki Atlantasta Savannahiin loppuvuonna 1864, jonka aikana unionin joukot tuhosivat järjestelmällisesti rautateitä, varastoja ja muuta Konfederaation taloutta heikentävää infrastruktuuria.

Appomattox Court House

Pieni kylä Virginiassa, jossa Robert E. Lee antautui Ulysses S. Grantille 9.4.1865. Tapahtumaa pidetään käytännössä Yhdysvaltain sisällissodan loppuna, vaikka joitakin konfederaatiojoukkoja antautui vielä myöhemmin.

Konfederaation romahdus

Prosessi, jossa Konfederaation talous, armeija ja poliittinen järjestelmä heikkenivät ratkaisevasti vuosina 1864–1865 kulutussodan, Shermanin kaltaisten operaatioiden, sisäisten ristiriitojen ja siviilien sodanväsymyksen seurauksena.

Kotirintama

Rintaman ulkopuolella oleva osa yhteiskuntaa, jossa siviilit tukevat sotaa (esim. tuotanto, huolto, henkinen tuki) ja kokevat sen seuraukset arjessaan.

Totaalinen sota (sisällissodan yhteydessä)

Sodan muoto, jossa ei keskitytä vain vihollisen armeijaan, vaan myös sen talouteen ja siviilihuoltoon (esim. Shermans marssi: rautateiden, varastojen ja viljelysmaiden tuhoaminen).

Pakolainen (sisällissodan aikana)

Henkilö, joka joutuu pakenemaan kodistaan sodan, väkivallan tai nälän vuoksi. Sisällissodassa sekä valkoiset että mustat siviilit joutuivat pakolaisiksi.

Psykologinen trauma

Vakava henkinen järkytys, joka syntyy esimerkiksi sodan, väkivallan tai menetyksen seurauksena. Sisällissodan aikaan käsitettä ei tunnettu nykyisessä merkityksessä, mutta ilmiö oli olemassa.

Amputaatio

Raajan (kädessä tai jalassa) kirurginen poistaminen. Sisällissodassa hyvin yleinen toimenpide, koska infektioita ei osattu tehokkaasti hoitaa.

13. perustuslain lisäys

Vuonna 1865 hyväksytty lisäys, joka kielsi orjuuden ja pakkotyön Yhdysvalloissa (paitsi rangaistuksena rikoksesta).

14. perustuslain lisäys

Vuonna 1868 hyväksytty lisäys, joka määritteli kansalaisuuden syntymäpaikan perusteella ja takasi oikeusturvan sekä lain yhdenvertaisen suojan.

15. perustuslain lisäys

Vuonna 1870 hyväksytty lisäys, joka kielsi äänioikeuden epäämisen rodun, ihonvärin tai entisen orjuuden perusteella (koski käytännössä miehiä).

Jälleenrakennus (Reconstruction)

Sisällissodan jälkeinen ajanjakso (noin 1865–1877), jolloin etelää rakennettiin uudelleen ja yritettiin turvata vapautettujen mustien oikeudet.

Black Codes

Etelävaltioiden lait sodan jälkeen, jotka rajoittivat vapautettujen mustien oikeuksia ja pyrkivät säilyttämään heidän riippuvaisuutensa valkoisista.

Ku Klux Klan (KKK)

Valkoisen ylivallan salaseura, joka käytti väkivaltaa ja pelottelua mustia ja heidän liittolaisiaan vastaan erityisesti jälleenrakennuskaudella.

Lost Cause -myytti

1800–1900-luvuilla rakennettu tulkinta, joka romantisoi Konfederaatiota, vähättelee orjuuden merkitystä ja esittää etelän häviön jaloa mutta menetettyä asiaa puolustaneena taisteluna.

Konfederaation taistelulippu

Alun perin Konfederaation armeijan taistelukenttä­lippu, josta tuli myöhemmin rasististen ryhmien ja valkoisen ylivallan symboli sekä etelän "perinteen" kiistanalainen tunnus.

Muistomerkki (monumentti)

Julkinen patsas, laatta tai rakennelma, joka muistaa henkilöä, ryhmää tai tapahtumaa. Ei ole neutraali, vaan heijastaa sitä, kenen tarinaa halutaan korostaa.

Jim Crow -järjestelmä

Rotuerottelun ja mustien syrjinnän järjestelmä Yhdysvaltain etelässä noin 1870–1960-luvuilla. Sisälsi mm. erilliset palvelut ja äänioikeuden rajoituksia.

Rakenteellinen rasismi

Rasismi, joka on sisäänrakennettuna yhteiskunnan rakenteisiin (lait, talous, koulutus, asuntopolitiikka), ei vain yksittäisten ihmisten asenteisiin.