Miksi Yhdysvallat ajautui sisällissotaan? - Yhdysvaltain sisällissota: syyt, kulku ja seuraukset

1. Johdanto: mistä sisällissodassa oli kyse?

Yhdysvaltain sisällissota käytiin vuosina 1861–1865. Vastakkain olivat:

Unionin joukot (pohjoiset osavaltiot)
Konfederaation joukot (eteläiset osavaltiot, jotka irtautuivat unionista)

Tässä moduulissa keskitytään pitkän aikavälin taustatekijöihin, ei vielä itse taisteluihin:

Orjuus – etenkin sen merkitys etelän taloudelle ja yhteiskunnalle
Taloudelliset ja kulttuuriset erot pohjoisen ja etelän välillä
Osavaltioiden oikeudet vs. liittovaltion valta – kenen päätösvalta oli ylin?

Pidä mielessä yksi peruskysymys koko moduulin ajan:

> Miksi juuri orjuudesta tuli se kiista, joka hajotti maan, vaikka taloudellisia ja poliittisia eroja oli paljon muitakin?

2. Orjuus etelän talouden perustana

1800-luvun puoliväliin mennessä orjuus oli kriittinen osa etelävaltioiden taloutta.

Miksi?

Etelässä viljeltiin rahakasveja: puuvillaa, tupakkaa, riisiä, sokeria
Suuret maatilat eli plantaasit perustuivat orjatyöhön
Orjat olivat omistajilleen omaisuutta: heitä ostettiin, myytiin, pantattiin ja käytettiin lainan vakuutena

Kuvittele talous, jossa:

suuri osa rikkaudesta on kiinni orjien työssä
pankkien lainat ja sijoitukset perustuvat siihen, että orjat tuottavat jatkuvasti voittoa

Tällaisessa järjestelmässä orjuuden lakkauttaminen ei ollut orjanomistajille vain moraalinen kysymys, vaan heidän mielestään:

uhka heidän omaisuudelleen
uhka koko alueen taloudelle

Siksi etelässä puolustettiin orjuutta yhä äänekkäämmin, vaikka muualla maailmassa – esimerkiksi Britanniassa – orjuus oli jo lakkautettu 1830–1840-luvuilla.

3. Esimerkki: "King Cotton" – puuvillan valtakausi

Etelässä puhuttiin "King Cotton" – puuvilla on kuningas.

Mitä tämä tarkoitti käytännössä?

1800-luvun puolivälissä Yhdysvallat oli maailman johtava raakapuuvillan viejä
Euroopan teollistuvat valtiot (esim. Britannia, Ranska) tarvitsivat valtavasti puuvillaa tekstiiliteollisuudelleen
Puuvilla tuli pääasiassa orjatyövoimalla viljellyiltä plantaaseilta etelässä

Konkreettinen ketju:

Orjat viljelivät puuvillaa plantaaseilla
Puuvilla kuljetettiin satamiin (esim. New Orleans, Charleston)
Puuvilla vietiin Eurooppaan
Tuotot palasivat etelävaltioihin ja rikastuttivat orjanomistajia

Pohdinta:

Jos koko tämä ketju perustuu orjatyöhön, mitä tapahtuu, jos orjuus kielletään? Etelän poliittiset johtajat pelkäsivät, että:

heidän vaikutusvaltansa heikkenee
pohjoinen alkaa määrätä talouden suunnasta

4. Pohjoinen vs. etelä: taloudelliset ja kulttuuriset erot

Pohjoinen ja etelä kehittyivät 1800-luvulla eri suuntiin.

Pohjoinen

Nopeasti teollistuva: tehtaita, rautateitä, kaupunkien kasvu
Työvoimana palkkatyöläiset ja maahanmuuttajat
Talous perustui teollisuuteen ja kaupankäyntiin, ei orjuuteen
Yhä useampi pohjoisessa alkoi pitää orjuutta moraalisesti vääränä ja taloudellisesti vanhanaikaisena

Etelä

Pääosin maatalousvaltainen: puuvilla, tupakka, sokeri
Työvoimana orjat; vapaita palkkatyöläisiä vähemmän
Yhteiskunta oli hierarkkinen: pieni rikas orjanomistajien eliitti, paljon köyhiä valkoisia, orjat alimpana
Orjuutta puolustettiin jopa "luonnonjärjestyksenä" ja Raamatulla

Kulttuurinen kuilu kasvoi:

pohjoisessa: ajatus vapaista markkinoista, yksilön vapaudesta, liikkuvasta työvoimasta
etelässä: ajatus pysyvästä yhteiskuntajärjestyksestä, jossa valkoiset herrat hallitsevat

Nämä erot tekivät kompromisseista yhä vaikeampia, etenkin kun maa laajeni länteen.

5. Ajatustehtävä: miltä orjuus näytti eri näkökulmista?

Kuvittele kolme henkilöä vuonna 1855:

Etelän orjanomistaja suurplantaasilta
Pohjoisen tehdastyöläinen Bostonista
Orjuutettu henkilö puuvillaplantaasilta

Kirjoita (mielessäsi tai vihkoon) 1–2 lausetta kunkin näkökulmasta:

Miten hän perustelisi orjuuden puolesta tai sitä vastaan?
Miltä tulevaisuus näyttää hänen silmissään?

Vinkki jäsentelyyn:

Talous: Miten minä elätän itseni?
Oikeudet: Mitä vapauksia minulla on tai ei ole?
Pelot: Mitä pelkään tapahtuvan, jos orjuus loppuu / jatkuu?

Tämän harjoituksen tarkoitus on auttaa näkemään, miksi eri ryhmät suhtautuivat orjuuteen niin eri tavoin – ja miksi yhteinen ratkaisu oli niin vaikea.

6. Osavaltioiden oikeudet vs. liittovaltion valta

Yhdysvallat on liittovaltio: valta jakautuu liittovaltion (federal government) ja osavaltioiden välillä.

1800-luvulla kiisteltiin:

> Kuka päättää suurista kysymyksistä, kuten orjuudesta – yksittäiset osavaltiot vai koko liittovaltio?

Etelän näkemys (osavaltioiden oikeudet):

osavaltioiden piti saada päättää itse, sallivatko ne orjuuden
osavaltiolla oli oikeus jättää noudattamatta liittovaltion lakeja, jos niitä pidettiin perustuslain vastaisina
äärimmäinen ajatus: osavaltiolla oli oikeus erota unionista (secessio), jos sen oikeuksia rikottiin

Pohjoisen ja liittovaltion näkemys:

liittovaltiolla oli oikeus säädellä orjuuden leviämistä uusiin alueisiin
perustuslakia ei saanut tulkita niin, että yksittäinen osavaltio voisi kaataa yhteisiä päätöksiä

Tärkeää: vaikka osavaltioiden oikeuksista puhuttiin yleisesti, kiistan ytimessä oli juuri orjuus:

Etelä puolusti osavaltioiden oikeuksia nimenomaan suojellakseen orjuutta
Ilman orjuuskysymystä osavaltioiden oikeudet eivät olisi todennäköisesti johtaneet sisällissotaan

7. Pikakysymys: mitä "osavaltioiden oikeuksilla" käytännössä tarkoitettiin?

Valitse paras vaihtoehto, joka kuvaa etelän johtajien käyttämää käsitettä osavaltioiden oikeudet 1850-luvulla.

Mitä etelän poliitikot useimmiten tarkoittivat puhuessaan "osavaltioiden oikeuksista" ennen sisällissotaa?

Osavaltioiden oikeutta päättää omista koulujärjestelmistään ja veroistaan, mutta ei orjuudesta.
Osavaltioiden oikeutta päättää itse, sallivatko ne orjuuden ja voivatko ne erota unionista, jos liittovaltio uhkaa orjuutta.
Osavaltioiden oikeutta kieltää kaikki liittovaltion lait, joita ne pitivät taloudellisesti epämiellyttävinä, ilman että kyse oli orjuudesta.

Show Answer

Answer: B) Osavaltioiden oikeutta päättää itse, sallivatko ne orjuuden ja voivatko ne erota unionista, jos liittovaltio uhkaa orjuutta.

Etelän johtajat korostivat osavaltioiden oikeuksia erityisesti suojellakseen orjuutta. He katsoivat, että osavaltioilla oli oikeus päättää orjuuden sallimisesta ja äärimmillään jopa erota unionista, jos liittovaltio puuttui tähän oikeuteen.

8. Miten lännen laajeneminen lisäsi jännitteitä?

Yhdysvallat laajeni länteen 1800-luvulla (esim. Meksikon–Yhdysvaltain sodan jälkeen 1848). Jokainen uusi alue nosti saman kysymyksen:

> Tuleeko tästä orjaosavaltio vai vapaa osavaltio?

Tärkeitä kiistakohtia:

Missourin kompromissi (1820): yritti tasapainottaa orja- ja vapaiden osavaltioiden määrää
Kansas–Nebraska-laki (1854): antoi asukkaille oikeuden äänestää orjuudesta → johti väkivaltaisiin yhteenottoihin ("Bleeding Kansas")

Miksi tämä oli niin tärkeää?

Senaatissa jokaisella osavaltiolla on kaksi edustajaa
Jos vapaiden osavaltioiden määrä kasvaisi, ne saisivat enemmistön ja voisivat säätää lakeja orjuutta vastaan

Näin maantieteellinen laajeneminen muuttui poliittiseksi taistelukentäksi: kumpi leiri saa enemmän valtaa liittovaltion tasolla?

9. Tietotesti: mikä oli perimmäinen kiista?

Valitse väite, joka parhaiten tiivistää sisällissodan taustalla olleen perusristiriidan.

Mikä seuraavista väitteistä kuvaa parhaiten Yhdysvaltain sisällissodan taustalla ollutta perusristiriitaa?

Kiista tullimaksuista ja talouspolitiikasta ilman yhteyttä orjuuteen.
Kiista siitä, säilyykö orjuus ja saako se levitä uusille alueille, sekä siitä, voiko liittovaltio rajoittaa sitä.
Kiista siitä, pitäisikö Yhdysvalloista tulla monarkia vai pysyä tasavaltana.

Show Answer

Answer: B) Kiista siitä, säilyykö orjuus ja saako se levitä uusille alueille, sekä siitä, voiko liittovaltio rajoittaa sitä.

Vaikka talouspolitiikasta ja muista asioista kiisteltiin, ratkaiseva ja toistuvasti esiin nouseva kysymys oli orjuus: sen säilyminen, leviäminen länteen ja se, saiko liittovaltio rajoittaa sitä. Tämä kysymys kietoutui osavaltioiden oikeuksiin ja poliittiseen valtasuhteeseen pohjoisen ja etelän välillä.

10. Kertaus: käsitteet haltuun

Kertaa keskeiset käsitteet kääntämällä kortteja mielessäsi tai yhdessä parin kanssa.

Orjuuden merkitys etelän taloudelle: Etelän maatalous (erityisesti puuvilla, tupakka ja sokeri) perustui orjatyöhön. Orjat olivat sekä työvoimaa että omistajien omaisuutta, ja suuri osa etelän vauraudesta ja lainoista nojasi orjien tuottamaan voittoon.
Plantaasi: Suuri maatila etelävaltioissa, jossa viljeltiin rahakasveja (kuten puuvillaa) ja käytettiin laajasti orjatyövoimaa. Plantaasijärjestelmä oli etelän talouden ydin.
Osavaltioiden oikeudet: Ajatus, että yksittäisillä osavaltioilla on laaja itsemääräämisoikeus, mukaan lukien oikeus päättää orjuuden sallimisesta. Etelässä tätä käsitettä käytettiin orjuuden puolustamiseen ja jopa eron (secession) oikeuttamiseen.
Liittovaltion valta: Yhteisen keskushallinnon (federal government) toimivalta säätää lakeja koko maalle. Orjuuskiistassa kysymys oli erityisesti siitä, saiko liittovaltio rajoittaa orjuuden leviämistä uusiin alueisiin.
King Cotton: Nimitys, jolla korostettiin puuvillan valtavaa taloudellista merkitystä. Puuvilla teki etelästä tärkeän raaka-ainetoimittajan Euroopan teollisuudelle ja vahvisti orjuuden asemaa.
Lännen laajeneminen: Yhdysvaltain alueen kasvu länteen 1800-luvulla. Jokainen uusi alue herätti kiistan siitä, tuleeko siitä orja- vai vapaa osavaltio, mikä lisäsi jännitteitä pohjoisen ja etelän välillä.

11. Yhdistä langat: miksi sisällissota puhkesi?

Tee lyhyt yhteenveto itsellesi. Kirjoita 3–4 virkettä seuraavan rungon avulla:

Orjuus oli keskeinen kiistanaihe, koska...
Taloudelliset ja kulttuuriset erot pohjoisen ja etelän välillä lisäsivät jännitteitä siten, että...
Osavaltioiden oikeudet vs. liittovaltion valta liittyivät orjuuteen siten, että...

Halutessasi voit piirtää myös pienen kaavion:

keskelle: Sisällissota (1861–1865)
kolme nuolta, joissa lukee: orjuus, taloudelliset ja kulttuuriset erot, osavaltioiden oikeudet vs. liittovaltion valta
jokaisen nuolen viereen 1–2 avainsanaa siitä, mitä opit (esim. "King Cotton", "teollistuva pohjoinen", "secessio")

Tavoite: nähdä, että syyt eivät olleet irrallisia, vaan toisiinsa kietoutuneita – ja että orjuus oli näiden kiistojen ydin.

Key Terms

orjuus: Järjestelmä, jossa ihmiset omistavat toisia ihmisiä omaisuutenaan, ilman perusoikeuksia tai vapautta päättää omasta elämästään.
secessio: Irtautuminen; tilanne, jossa osavaltio julistautuu irti liittovaltiosta ja yrittää muodostaa oman valtion, kuten etelävaltiot tekivät ennen sisällissotaa.
plantaasi: Suuri maatila, erityisesti etelävaltioissa, jossa viljeltiin rahakasveja kuten puuvillaa ja käytettiin orjatyövoimaa.
King Cotton: Ilmaus, jolla korostettiin puuvillan taloudellista ylivaltaa 1800-luvun etelävaltioissa; puuvilla teki orjuudesta taloudellisesti erittäin kannattavaa.
liittovaltio: Valtio, jossa valta jakautuu keskushallinnon (liittovaltion) ja osavaltioiden tai osien kesken, kuten Yhdysvalloissa.
teollistuminen: Prosessi, jossa talous muuttuu maatalousvaltaisesta teollisuus- ja tehdastuotantoon perustuvaksi.
liittovaltion valta: Keskushallinnon (federal government) toimivalta säätää lakeja ja tehdä päätöksiä, jotka koskevat koko maata.
osavaltioiden oikeudet: Ajatus, että yksittäisillä osavaltioilla on laaja itsemääräämisoikeus omissa asioissaan; Yhdysvalloissa tätä käsitettä käytettiin etelässä erityisesti orjuuden puolustamiseen.