Politiikka ja ideologia: Lincoln, eroonpyrkimys ja Konfederaatio

1. Mistä tässä moduulissa on kyse?

Tässä 15 minuutin moduulissa tarkastelet askel askeleelta, miten Abraham Lincolnin valinta presidentiksi (1860) johti eteläisten osavaltioiden irtautumiseen (secessio), Konfederaation syntyyn ja lopulta Yhdysvaltain sisällissodan syttymiseen Fort Sumterissa (huhtikuu 1861).

Muistutus aiemmista moduuleista:

• olit jo nähnyt, miten orjuus, taloudelliset erot ja kiistat liittovaltion vallasta kiristyivät 1820–1861
• nyt keskitymme ratkaisevaan käännekohtaan: politiikkaan ja ideologiaan vuosina 1860–1861.

Pidä mielessä kolme oppimistavoitetta:

1. Osaat selittää, miksi Lincolnin valinta oli käännekohta.
2. Ymmärrät, miten ja miksi eteläiset osavaltiot erosivat unionista.
3. Osaat kuvata Fort Sumterin merkityksen sodan alkupisteenä.

Vinkki: Voit ajatella tapahtumaketjua kuin dominoita:

1. Lincoln valitaan → 2. Etelä pelästyy → 3. Secessio ja Konfederaatio → 4. Fort Sumter → 5. Sisällissota.

2. Abraham Lincoln ja republikaanipuolue – mitä hän oikeasti ajoi?

Abraham Lincolnista puhutaan usein yksinkertaistavasti "orjuuden vastustajana", mutta hänen poliittinen linjansa 1860 oli tarkemmin rajattu.

Lincolnin keskeiset linjaukset 1860

• Ei halunnut laillistaa orjuutta uusille alueille tai osavaltioille
• vastusti orjuuden laajenemista Länteen (territoriot)
• Ei vaatinut orjuuden välitöntä lakkauttamista siellä, missä se jo oli laillista (eteläiset orjaosavaltiot)
• korosti unionin säilyttämistä: Yhdysvallat on yksi liittovaltio, ei löyhä liitto, josta voi erota milloin tahansa
• edusti republikaanipuoluetta, joka oli 1850-luvulla syntynyt nimenomaan orjuuden laajenemisen vastaiseksi liikkeeksi.

Miksi etelä kuitenkin pelkäsi Lincolnia?

Vaikka Lincoln yritti esiintyä maltillisena, etelässä hänet nähtiin:

• uhkana orjuusjärjestelmälle pitkällä aikavälillä
• symbolina sille, että pohjoinen oli saanut pysyvän enemmistön liittovaltion politiikassa
• miehenä, joka ei puolustanut orjanomistajien etuja.

Vuoden 1860 presidentinvaaleissa:

• Lincoln ei saanut juuri lainkaan ääniä syvässä etelässä
• silti hän voitti, koska pohjoisilla osavaltioilla oli enemmän väestöä ja valitsijamiehiä.

Tämä vahvisti etelässä tunteen: "Jos pysymme unionissa, häviämme jatkossa kaikki tärkeät äänestykset."

3. Pysähdystehtävä: Miksi Lincoln pelotti etelää?

Pohdi hetki itseksesi (tai kirjoita ylös muutama ranskalainen viiva):

Kysymys:

> Jos Lincoln ei luvannut lakkauttaa orjuutta välittömästi etelässä, miksi eteläiset osavaltiot silti kokivat hänen valintansa uhkana?

Kirjoita vähintään kaksi syytä:

1. ...
2. ...

Vertaile sitten vastauksiasi näihin esimerkkivastauksiin:

• Lincolnin ja republikaanien ideologia perustui orjuuden leviämisen pysäyttämiseen → jos orjuus ei laajene, sen taloudellinen ja poliittinen valta heikkenee ajan myötä.
• Vaalituloksen rakenne (voitto ilman etelän ääniä) osoitti, että pohjoinen saattoi jatkossa hallita liittovaltiota.
• Etelässä pelättiin, että orjuuden legitimiteetti murenee, kun presidentti ei enää puolusta sitä.

Voit merkitä itsellesi, osasitko jo nämä vai tuliko jokin näkökulma uutena.

4. Eroonpyrkimys (secessio): miten irtautuminen eteni?

Lincolnin valinta marraskuussa 1860 käynnisti nopeasti eroonpyrkimysketjun, erityisesti ns. "syvässä etelässä".

Aikajana (marras 1860 – kesä 1861)

Kuvittele kartta Yhdysvalloista, jossa eteläiset osavaltiot alkavat "värjäytyä" eri väreillä sitä mukaa, kun ne irtautuvat.

1. Etelä-Carolina

• joulukuu 1860: ensimmäinen osavaltio, joka julistautui irti unionista
• perusteluna: liittovaltio ei enää turvannut orjanomistajien oikeuksia

1. Tammikuun 1861 aalto

• Mississippi, Florida, Alabama, Georgia, Louisiana, Texas
• nämä muodostivat yhdessä syvän etelän ytimen

1. Konfederaation perustaminen

• helmikuu 1861: nämä irtautuneet osavaltiot perustivat Konfederaation (Confederate States of America, CSA)
• pääkaupungiksi ensin Montgomery, Alabama (myöhemmin Richmond, Virginia)

1. Rajavaltioiden epäröinti

• Virginia, Tennessee, Arkansas, Pohjois-Carolina eivät eronneet heti
• ne liittyivät Konfederaatioon vasta Fort Sumterin ja Lincolnin sotajoukkojen kutsun jälkeen (kevät–kesä 1861)

Keskeinen idea

Eroonpyrkimys ei ollut satunnainen tapahtuma, vaan tietoinen poliittinen liike, joka perusteltiin:

• osavaltioiden oikeuksilla (states’ rights)
• ennen kaikkea orjuuden suojelulla.

Monien eteläisten johtajien omissa julistuksissa ja puheissa (esim. Mississippi, Texas) orjuus ja rotuideologia mainittiin suoraan pääsyyksi irtautumiselle – ei vain yleinen "taloudellinen erimielisyys".

5. Pikatesti: Mikä oli secession ydin?

Vastaa monivalintakysymykseen ja tarkista perustelu.

6. Konfederaatio: oma valtio vai kapinaliike?

Irtautuneet eteläiset osavaltiot loivat Konfederaation ja väittivät muodostaneensa uuden, itsenäisen valtion.

Konfederaation piirteet

• Perustuslaki (1861)
• muistutti Yhdysvaltain perustuslakia, mutta turvasi nimenomaisesti orjuuden
• rajoitti liittovaltion kykyä puuttua osavaltioiden sisäisiin asioihin
• Presidentti: Jefferson Davis
• Pääkaupunki: ensin Montgomery, sitten Richmond (Virginia) kun Virginia liittyi Konfederaatioon

Ideologia

Konfederaation johto perusteli valtionsa olemassaolon:

• osavaltioiden oikeuksilla – osavaltiot nähdään suvereeneina, joilla on oikeus erota
• rotuideologialla – ajatus, että orjuus on "luonnollinen" järjestys (tämä näkyy suoraan useiden osavaltioiden erojulistuksissa)

Unionin näkökulma

Pohjoisen (Unionin) kannalta:

• irtautuminen oli laitonta kapinaa, ei laillinen ero
• Konfederaatiota ei tunnustettu itsenäisenä valtiona
• Lincoln korosti: hänen tehtävänsä on säilyttää unioni.

Nykyhistorioitsijat korostavat, että vaikka Konfederaatio väitti puolustavansa osavaltioiden oikeuksia, sen keskeinen oikeus oli orjanomistajien oikeus omistaa toisia ihmisiä.

7. Fort Sumter: miten ensimmäiset laukaukset ammuttiin?

Fort Sumter oli Yhdysvaltain liittovaltion linnoitus Etelä-Carolinan Charlestonin satamassa.

Tilanne keväällä 1861

• Etelä-Carolina oli eronnut unionista, mutta linnoitus oli yhä liittovaltion hallinnassa.
• Linnoituksen varuskunta oli huonosti varustettu ja lähes ilman muonaa.
• Konfederaatio vaati, että linnoitus luovutetaan.

Lincolnin ongelma:

• jos hän luopuu Fort Sumterista → se näyttää myöntymiseltä secessioon
• jos hän lähettää sotilaallisen avustusretkikunnan → riski, että Konfederaatio tulkitsee sen hyökkäykseksi.

Tapahtumat huhtikuussa 1861

1. Lincoln päätti lähettää huoltoaluksia (ruokaa, ei ensisijaisesti aseita) linnoitukseen.
2. Konfederaation joukot kenraali P. G. T. Beauregardin johdolla päättivät avamme tulen ennen kuin apu saapuu.
3. 12. huhtikuuta 1861 Konfederaation tykit aloittivat tulituksen Fort Sumteria vastaan.
4. Noin 34 tunnin tulituksen jälkeen liittovaltion varuskunta antautui.

Tärkeää:

• kukaan ei kuollut itse taistelussa, mutta poliittinen vaikutus oli valtava
• Konfederaatio oli nyt selvästi ampunut ensimmäisenä.

Fort Sumterista tuli symbolinen raja: sen jälkeen kysymys ei ollut enää vain politiikasta, vaan aseellisesta konfliktista.

8. Kysymys Fort Sumterista

Testaa, mikä Fort Sumterissa oli olennaisinta sodan kannalta.

9. Lincolnin reaktio: unioni ensin

Fort Sumterin jälkeen Lincolnin oli pakko tehdä ratkaisevia päätöksiä.

Sotajoukkojen kutsu

• Lincoln kutsui 75 000 vapaaehtoista tukahduttamaan kapinan ja "säilyttämään unionin".
• Tämä teki tilanteesta monille rajavaltioille (kuten Virginialle) pakon valita puolensa:
• pysyäkö unionissa, joka nyt käy sotaa irtautuneita osavaltioita vastaan
• vai liittyäkö Konfederaatioon.

Seuraukset

• Virginia, Arkansas, Tennessee ja Pohjois-Carolina erosivat unionista Lincolnin joukkokutsun jälkeen ja liittyivät Konfederaatioon.
• Sota ei siis ollut vain "yksi pohjoinen vastaan yksi etelä", vaan prosessi, jossa osavaltiot asettuivat puolilleen.

Lincolnin julkisessa retoriikassa korostui:

• unionin yhtenäisyys ("perustuslaki ja unioni ovat jakamattomia")
• ajatus, että secessio on laiton kapina, ei laillinen ero.

Orjuuden täydellinen lakkauttaminen tuli Lincolnin politiikan ytimeen vasta sodan edetessä (esim. vapautusjulistus 1863), mutta jo alussa oli selvää, että orjuus oli kriisin perimmäinen syy.

10. Kertaus: käsitteet haltuun

Käytä näitä flashcardeja tärkeimpien käsitteiden kertaamiseen. Peitä ensin vastaus ja yritä selittää termi omin sanoin.

11. Soveltava tehtävä: dominoefekti

Yhdistä moduulin tapahtumat loogiseksi ketjuksi omin sanoin.

Kirjoita (tai sano ääneen) lyhyt selitys, jossa käytät seuraavaa rakennetta:

1. Lincolnin valinta →
2. Etelän reaktio ja secessio →
3. Konfederaation muodostaminen →
4. Fort Sumter →
5. Lincolnin joukkokutsu ja sodan alku.

Esimerkkirunko, jota voit muokata:

> Kun Lincoln valittiin presidentiksi vuonna 1860, monet eteläiset osavaltiot pelkäsivät, että hänen ja republikaanien politiikka uhkaisi orjuutta ja etelän valtaa. Tämän seurauksena Etelä-Carolina ja muut syvän etelän osavaltiot erosivat unionista ja muodostivat Konfederaation. Kiista liittovaltion linnoituksista, erityisesti Fort Sumterista, kärjistyi, ja Konfederaation joukot avasivat tulen huhtikuussa 1861. Tämän jälkeen Lincoln kutsui vapaaehtoisia aseisiin unionin säilyttämiseksi, ja poliittinen kriisi muuttui täysimittaiseksi sisällissodaksi.

Tarkista lopuksi:

• Mainitsitko orjuuden ja poliittisen vallan syinä?
• Kuvasitko selkeästi, miten yksi askel johti seuraavaan?