SkarpChapter 6 of 6
Kuinka sota päätetään? Pommitukset, atomipommit ja vastuu
Opiskelija osaa muodostaa lähteisiin perustuvan arvion sodan päättämistä koskevasta kiistanalaisesta päätöksestä vertaamalla tavoitteita, vaihtoehtoja, epävarmuuksia, oikeudellisia periaatteita ja inhimillisiä seurauksia.
1. Aloita päätöksestä, älä lopputuloksesta
Viisi kysymystä
Arvioi kiistanalaista sotapäätöstä viiden kohdan kautta: tavoite, vaihtoehdot, epävarmuus, oikeudelliset rajat ja inhimilliset seuraukset.
Kaksi eri väitettä
Tehokkuus kysyy, vaikuttiko teko lopputulokseen. Oikeutus kysyy, oliko teko moraalisesti ja oikeudellisesti hyväksyttävä. Ne eivät ole sama asia.
2. Strateginen pommitussota: kohde ei ole sama kuin vaikutus
Kohteesta ihmisiin
Strateginen pommitus voi tähdätä sotakykyyn, mutta kaupungissa sotilaalliset toiminnot ja siviilielämä ovat lomittuneet. Kohdeanalyysin on siksi seurattava vaikutuksia ihmisiin.
Lähteet puhuvat eri asioista
Trumanin lausunto kertoo julkisesta perustelusta. Arkistokuvat dokumentoivat fyysistä tuhoa ja joitakin ihmisvaikutuksia. Kumpikaan ei yksin ratkaise päätöksen oikeutusta.
3. Rakenna aikajana ennen kuin selität antautumisen
Järjestys merkitsee
Hiroshima pommitettiin 6. elokuuta 1945. Neuvostoliitto aloitti sotatoimet Japania vastaan ja Nagasaki pommitettiin 9. elokuuta. Päätös ei syntynyt tyhjiössä.
Antautuminen oli prosessi
Keisari päätti 14. elokuuta hyväksyä liittoutuneiden antautumisehdot Potsdamin julistuksen ja liittoutuneiden 11. elokuuta antaman vastauksen pohjalta. Julistus lähetettiin radiossa 15. elokuuta, ja antautumisasiakirja allekirjoitettiin 2. syyskuuta.
4. Vertaa inhimillisiä seurauksia ajassa
Välitön ja pitkäaikainen haitta
Atomipommitusten ihmisvaikutuksiin kuuluivat välittömät kuolemat ja vammat, palot ja rakennusten sortuminen sekä myöhemmin ilmenneet säteilyyn liittyneet sairaudet ja kuolemat.
Haitta ei ole vain lukumäärä
Arvioi myös, ketkä altistuivat, millaisia vammoja syntyi, vaurioituiko sairaanhoito ja jatkuiko haitta räjähdyshetken jälkeen.
5. Vertaile vaihtoehtoja rehellisesti
Sama ihmisvaikutusten kehikko
Vertaa jokaisessa vaihtoehdossa kuolemia, vammoja, sairautta, elinolojen tuhoutumista, sodan kestoa ja sitä, ketkä kantaisivat riskin.
Toteutunut ja ennakoitu eivät ole sama asia
Atomipommitusten seuraukset tunnetaan jälkikäteen toteutuneina. Vaihtoehtojen ihmisvaikutukset ovat epävarmoja ennusteita, joita on arvioitava päätöshetken tiedoilla.
6. Erota myötävaikuttava tekijä ratkaisevasta tekijästä
Neljä erilaista roolia
Tekijä voi olla välttämätön, riittävä, kiihdyttävä tai poliittisesti käyttökelpoinen perustelu. Näitä rooleja ei pidä sekoittaa.
Kirjoita tarkasti
Käytä verbejä kuten lisäsi painetta, vaikutti ja mahdollisti kompromissin. Ne ovat rehellisempiä kuin perusteeton väite yhdestä ratkaisevasta syystä.
7. Tee vastahistoriallinen päättely kurinalaisesti
Muuta yksi asia
Kurinalainen vastahistoria muuttaa yhden tekijän ja pitää muut mahdollisimman samoina. Muuten kysymys muuttuu kokonaan eri sodaksi.
Vertaa seurauksia symmetrisesti
Älä vertaa atomipommitusten toteutuneita uhreja vaihtoehdon parhaaseen mahdolliseen tulokseen tai atomipommia vaihtoehdon pahimpaan mahdolliseen tulokseen.
8. Vertaa vuoden 1945 oikeusperiaatteita nykyisiin sääntöihin
Vuoden 1945 arviointikehys
Vuoden 1945 arvioinnin lähtökohtina ovat tuolloin voimassa olleet Haagin säännöt ja tapaoikeudelliset sodan lait ja tavat. Ilmapommituksia koskeva sääntely oli puutteellista ja sen soveltaminen kiistanalaista.
Sovella, älä vain nimeä
Kysy Hiroshimasta: mikä oli väitetty sotilaallinen tavoite, kuinka laaja kaupunkituho oli ennakoitavissa ja voitiinko sitä pitää sotilaallisen välttämättömyyden rajoittamana? Lähteet eivät yksin anna kiistatonta laillisuustuomiota.
Myöhempi vertailulähde
Nürnbergin peruskirja allekirjoitettiin 8. elokuuta 1945 Hiroshiman jälkeen, ja se koski Euroopan akselivaltojen johtajien tuomioistuinta. Sitä voidaan käyttää vertailulähteenä, ei pommituspäätöksen tekohetken suorana tai yleisenä oikeustestinä.
Nykyinen vertailukohta
Nykyisessä arvioinnissa kysyttäisiin täsmällisesti kohteen sotilaallisesta luonteesta, odotetun siviilihaitan suhteellisuudesta ja käytettävissä olleista varotoimista.
9. Kirjoita perusteltu arvio päätösmuistion muodossa
Kuusi osaa
Perusteltu arvio sisältää väitteen, näytön, ihmisvaikutukset, vaihtoehdot ja epävarmuuden, oikeusperiaatteiden historiallisen vertailun sekä johtopäätöksen.
Epävarmuus ei poista vastuuta
Päättäjät toimivat vajavaisen tiedon varassa. Sitä ei saa käyttää automaattisena oikeutuksena ennakoitaville siviilihaitoille.
10. Punnitse oma johtopäätöksesi
Ajatusharjoitus
Kirjoita kuusi virkettä:
- Tavoite: Päätöksellä pyrittiin...
- Vahvin näyttö: Tärkein asiakirja tai tapahtuma on...
- Ihmisvaikutukset: Toteutunut teko aiheutti heti..., ja myöhemmin...
- Vaihtoehto: Vaihtoehto olisi voinut aiheuttaa..., mutta tästä ei tiedetä varmasti...
- Oikeusperiaatteet: Vuoden 1945 sodan lakien, tapojen ja sotilaallisen välttämättömyyden kannalta keskeinen kysymys on..., kun taas nykyisten sääntöjen mukaan kysyttäisiin...
- Johtopäätös: Pidän päätöstä perusteltuna, osittain perusteltuna tai perusteettomana, koska...
Tarkista lopuksi:
- Oletko erottanut tehokkuuden oikeutuksesta?
- Oletko käsitellyt välittömiä ja pitkäaikaisia seurauksia?
- Oletko verrannut toteutunutta tekoa ja vaihtoehtoja samalla ihmisvaikutusten kehikolla?
- Oletko erottanut lähteillä osoitetun tiedon vastahistoriallisesta arviosta?
- Oletko soveltanut vuoden 1945 oikeusperiaatteita ennen nykyisten sääntöjen käyttämistä vertailukohtana?
11. Kertaa arvioinnin avainsanat
Käännä kortit ja tarkista, että erotat käsitteet toisistaan.
- Strateginen pommitussota
- Ilmasodan käyttö vastustajan sotakyvyn, tuotannon, liikenteen tai päätöksentekokyvyn heikentämiseen. Vaikutuksia on arvioitava myös siviileihin.
- Vastahistoriallinen päättely
- Kurinalainen arvio siitä, mitä olisi voinut tapahtua, jos yksi tekijä olisi ollut toisin. Se tuottaa todennäköisyyksiä, ei varmoja vaihtoehtoisia historioita.
- Suhteellisuus
- Nykyisen humanitaarisen oikeuden periaate, jossa odotettua siviilihaittaa verrataan konkreettiseen ja välittömään sotilaalliseen hyötyyn.
- Sotilaallinen välttämättömyys
- Vuoden 1945 arvioinnissa käytettävä raja: sotilaalliseen tarkoitukseen vetoaminen ei itsessään oikeuta mielivaltaista tuhoa. Sen sisältö ei ole sama kuin nykyisten sääntöjen täsmällinen suhteellisuustesti.
- Inhimilliset seuraukset
- Kuolemat, vammat, sairaudet sekä elinympäristöön ja perheisiin kohdistuvat menetykset. Niitä tarkastellaan välittöminä ja pitkäaikaisina.
12. Tarkista ymmärrys
Valitse arvio, joka vertailee lähteitä, epävarmuutta, oikeusperiaatteita ja inhimillisiä seurauksia huolellisimmin.
Mikä johtopäätös toteuttaa parhaiten lähteisiin perustuvan kokonaisarvion?
- Atomipommit vaikuttivat antautumiseen muiden paineiden rinnalla ja aiheuttivat välittömiä sekä pitkäaikaisia ihmisvahinkoja. Strategisen pommitustutkimuksen arvio antautumisesta ilman atomipommeja, Neuvostoliiton sotaan tuloa tai maihinnousua oli kiistanalainen jälkikäteisarvio, ei varma todiste. Vuoden 1945 oikeudellisessa arvioinnissa lähtökohtina ovat tuolloin voimassa olleet Haagin säännöt ja tapaoikeudelliset sodan lait ja tavat. Hiroshiman jälkeen allekirjoitettu Nürnbergin peruskirja on rajattu vertailulähde, ei päätöksentekohetken suora testi. Nykyiset erottelun, suhteellisuuden ja varotoimien säännöt muodostavat erillisen vertailun.
- Koska maihinnousu olisi voinut aiheuttaa paljon tappioita, atomipommit varmasti säästivät enemmän ihmisiä. Sotilaallinen tavoite teki koko kaupunkituhosta vuoden 1945 oikeuden mukaan automaattisesti laillisen.
- Koska nykyinen humanitaarinen oikeus sisältää erottelun ja suhteellisuuden säännöt, niiden nykyinen sanamuoto ratkaisee suoraan ja ilman historiallista oikeusvertailua hyökkäyksen laillisuuden vuonna 1945.
Show Answer
Answer: A) Atomipommit vaikuttivat antautumiseen muiden paineiden rinnalla ja aiheuttivat välittömiä sekä pitkäaikaisia ihmisvahinkoja. Strategisen pommitustutkimuksen arvio antautumisesta ilman atomipommeja, Neuvostoliiton sotaan tuloa tai maihinnousua oli kiistanalainen jälkikäteisarvio, ei varma todiste. Vuoden 1945 oikeudellisessa arvioinnissa lähtökohtina ovat tuolloin voimassa olleet Haagin säännöt ja tapaoikeudelliset sodan lait ja tavat. Hiroshiman jälkeen allekirjoitettu Nürnbergin peruskirja on rajattu vertailulähde, ei päätöksentekohetken suora testi. Nykyiset erottelun, suhteellisuuden ja varotoimien säännöt muodostavat erillisen vertailun.
Ensimmäinen vaihtoehto erottaa toteutuneet seuraukset kiistanalaisesta jälkikäteisestä vastahistoriallisesta arviosta ja tunnistaa useita antautumiseen vaikuttaneita tekijöitä. Se perustaa vuoden 1945 oikeudellisen tarkastelun tuolloin voimassa olleisiin Haagin sääntöihin ja tapaoikeudellisiin sodan lakeihin ja tapoihin. Se myös tunnistaa, että Nürnbergin peruskirja allekirjoitettiin Hiroshiman jälkeen ja koski Euroopan akselivaltojen johtajien tuomioistuinta, joten sitä voidaan käyttää vain rajattuna vertailulähteenä. Nykyiset säännöt pidetään erillisenä vertailukohtana.
Key Terms
- suhteellisuus
- Nykyisen humanitaarisen oikeuden arvio siitä, olisiko odotettu siviilihaitta liiallinen suhteessa konkreettiseen ja välittömään sotilaalliseen hyötyyn.
- erotteluperiaate
- Velvollisuus erottaa siviilit ja siviilikohteet sotilaallisista tavoitteista.
- inhimilliset seuraukset
- Kuolemat, vammat, sairaudet sekä elinympäristöön, perheisiin ja toimeentuloon kohdistuvat välittömät ja pitkäaikaiset menetykset.
- strateginen pommitussota
- Ilmasodan käyttö vastustajan sotakyvyn ja yhteiskunnallisten toimintojen heikentämiseksi.
- rikokset ihmisyyttä vastaan
- Vakavia siviiliväestöön kohdistuvia tekoja, jotka täyttävät kansainvälisen rikosoikeuden tunnusmerkit.
- atomipommin käyttöpäätös
- Poliittis-sotilaallinen ratkaisu käyttää ydinaseita sodankäynnissä tiettyä kohdetta vastaan.
- vastahistoriallinen päättely
- Arvio vaihtoehtoisesta kehityksestä, jossa muutetaan rajatusti yhtä historiallista tekijää.
- sotilaallinen välttämättömyys
- Sodankäynnin oikeudellinen rajoitus, jonka mukaan sotilaalliseen tarkoitukseen vetoaminen ei oikeuta rajatonta tai mielivaltaista tuhoa. Sitä ei pidä samastaa nykyisen oikeuden suhteellisuustestiin.